Esiintymisiä

Lomat on jätetty taakse ja kova arki on palannut. Tällä viikolla koulupäivät on parhaimmillaan yltäny hurjiin 12h päiviin. Muutama viikko sitten rumpuopettajamme kutsui meidät soittamaan Sengenya-rumpuja ensi viikolla alkavalle Culture Weekille. Kyseistä tapahtumaa valmistellaan koko lukukausi ja siellä esiintyy parhaat muusikot ja tanssijat. Rumputreenejä on ollutkin nyt joka ikinen ilta n. kolmen viikon ajan.

 

 Musiikinlaitoksella on hieno jokaviikkoinen esiintymistilaisuus, resitaali tai matinea "musiikkikielellä". Laitos haluaa korostaa muusikoiden esiintymiskokemusta ja jokaisella on mahdollisuus - tai velvollisuus - esiintyä resitaaleissa. Mekin olemme muutamaan kertaan saaneet kasaan esityksen. Viime kertainen Värttinän kappale Kiiriminna sai hurjat suosionosoitukset ja kiittelyt jälkeenpäin. Suomimusa selvästikin iskee kenialaisiin. 

 

Parin viikon sisällä olisi tarkoitus matkata Kenian sisäkaupunkiin järven rannalle Kisumuun ja Ugandan puolelle Niilin kupeeseen. Kisumuun pääsemme jopa ehkä koulukaverimme kyydillä, mutta Ugandaan on tiedossa yön yli kestävä, pitkä ja kuoppainen bussimatka. Vknloput kuluvat hurjaa vauhtia ja reissuja olisi vielä tarkoitus tehdä ennen loppuhuipennusta joulukuussa: Sansibarin kahden viikon lomaa.

Vielä yksi kuva: ensimmäinen ja luultavasti viimeinen otos, jonka olen uskaltanut Nairobissa ottaa. Se kuvastaa sitä, miten tienylitys täällä sujuu. Sääntöjä on vain yksi: se ettei ole sääntöjä. Tien yli mennään sieltä, missä autot hiljentävät edes vähän. Tosin silloin kannattaa varoa niitä tuittupäitä, jotka vain kiihdyttävät jalankulkijan nähdessään. Kuva on kaupungin "paremmalta" puolelta eikä siis vastaa lähellekään sitä menoa, mikä tapahtuu toisella puolella - siellä, mihin matatumme saapuvat ja lähtevät.

Lisää juttua myöhemmin, terveisiä Suomen syksyyn! 

-Sanna